Nyt luin jatko-osat Yrjönkadun ja Henrikinkadun. Yrjönkatu oli vähän vaisu, mutta viimeisessä osassa, Henrikinkadussa oli taas sitä tuttua iskua ja kipinää.
"Hieman minun säädyllisyydentuntoani loukkaa, sikäli kuin viinan kolhima omatuntoni sallii minun tällä hetkellä sellaisesta puhua, että joku kuvittelee minun turhamaisuuttani niin vaatimattomaksi että se mahtuu frakkiin."
"Minä harjaan hampaani, sen tehtyään on vaikeampi ajatella itsemurhaa."
Tahtoisin lukea myös Henrik Tikkasen toisen vaimon Märta Tikkasen kirjoja. Olen yrittänyt lukea Vuosisadan rakkaustarinaa vaikka kuinka monta kertaa, mutta hienoudestaan huolimatta se jää aina kesken. Märtaa olen kerran kuullut ja nähnyt jossain kirjailtamassa ja luulen, että meillä voisi olla aika luja sielunyhteys.
No comments:
Post a Comment