yks kerta oli hauskaa kun olin menossa juhliin

 aamulla ei enää naurattanut

"

"Rakkaudettomuutta eivät aiheuta ne, joita ei rakasteta, vaan ne, jotka eivät kykene rakastamaan, koska rakastavat vain itseään."

Paulo Freire: Sorrettujen pedagogiikka

perhosia rakastava sisko

muutama hippu

Hyvä mieli tuntuu koko ajan vähän siltä, että sitä täytyy pakottaa. Se ei tule itsestään, mutta on sentään näitä hippusia.

Kuten uusi työpaikka, jossa käydään vain päivisin ja arkena, jossa ei myydä mitään kenellekään, ei edusteta pörssiyhtiöitä eikä toivottavasti kiusata eikä kiukutella. Ja jonne voi kävellä, kymmenessä minuutissa, yhden sillan yli.

Ja ne levyjuhlat, tänään illalla, ihan kohta. Ja bändin kevätretki, joka sekin on vielä tulossa.

Ja sitten se, että Suomi pelasi tasapelin Espanjan kanssa. Ja kotipoika Teemu teki maalin. Siinä on kyllä useampikin hippu.

heikosti positiivinen

Hyvänmielen blogissa on ollut viime viikkoina surullisen hiljaista. Hyvä mieli on ollut surullisen hiljaa.

Joskus hyvä tai paha mieli riippuu katsantokannasta, näkökulmasta. Joskus paha mieli on niin syvässä ja niin kipeää, ettei se mene hetkessä pois, vaikka kuinka päättäisi nähdä vain auringon.

Siltikin voi olla hyvä panna ylös niitä valonpilkahduksia. Kuten se, että ikkunalaudan puussa on jo ensimmäiset kukat.

Ja se, että ihanimpien rokkipoikien levy julkaistaan vihdoin ylihuomenna.



Ja se, että kohta kaksivuotias siskontyttö lähettää kuvia, joissa se ei hymyile vaan näyttää anarkiamerkkiä eli huutaa ja irvistää suu ammollaan. Ja että sen vanhemmat pyytävät kummiksi, koska tässä perheessä ja meidän maailmassa kummiksi voi alkaa kaksivuotiaallekin.